Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Aktiivisuusrannekkeet ovat yleistyneet - mitä hyötyä niistä on?

Miten nukuin yöni? Millainen oli REM-unen ja syvän unen vaihtelu ja palautuiko hermosto yön aikana riittävästi? Mikä on leposyke, rasvaprosentti ja aamupaino? Paljonko kävelin, juoksin tai pyöräilin päivän aikana ja miten se vaikutti lihaskuntoon? Entä mikä oli zen-lukema meditaatiohetken aikana?

Kaikkea tätä biohakkeri Teemu Arina mittaa itsestään joka päivä. Onko kyse erikoisuudentavoittelusta tai it-asiantuntijana työskentelevän Arinan ylitsevuotavasta teknologiainnostuksesta?

Tarkoituksena on löytää ihmisen todellinen potentiaali

-Tarkoituksena on löytää ihmisen todellinen potentiaali: maksimoida suorituskyky, terveys ja stressittömyys niin, että selviämme tästä ajasta. Meiltä vaaditaan paljon. Mittaamalla selviää, miten se onnistuu, Teemu Arina sanoo.

Biohakkeroinnin perimmäisenä tavoitteena on Arinan mielestä rauha. Se sama, jota tavoittelemme joka päivä syömällä oikein, urheilemalla ja lepäämällä, mutta samalla työn ja arjen ristipaineessa taistellen.

Kehon toimintojen ja fyysisen tilan tarkkailu auttaa selviämään vähemmällä, mutta saavuttamaan enemmän.

Kyse ei ole aivan uudesta tai pienen porukan asiasta. Ihmiset mittaavat kehon toimintojaan taajaan. Verensokerin ja -paineen mittaaminen, sykemittarit ja erilaiset aktiivisuusrannekkeet ovat arkea monelle. Teemu Arinan mielestä biohakkerointi hyödyttää yhteiskuntaa.

-Arvioni mukaan kuusikymmentä prosenttia yksittäisen terveyskeskuksen liikevaihdosta tulee diagnostisista palveluista. Kyse on siis pääosin erilaisten kokeiden teettämisestä. Osan näistä ihmiset voisivat tehdä itse. Samalla ihmiset ottavat enemmän vastuuta omasta terveydestään. Ei vain mennä lääkärille tai työterveyteen pyytämään, että tehkää jotakin. Ennalta ehkäisevä terveydenhoito on halvempaa kuin sairaanhoito, hän sanoo.

Arina puhuu biohakkeroinnista myös työtehotekijänä. Hänen mukaansa tarvitsemme vain kaksikymmentä prosenttia työajastamme, jonka aikana kykenemme tekemään kahdeksankymmentä prosenttia tuloksista. Väite on hurja, eikä varmasti sovi kaikkiin töihin.

-Tietynlaisiin tehtäviin se pätee. Yrityksissä, joissa mitataan työntekijöiden vointia erilaisin mittarein, on havaittu hyviä tuloksia työtehossa. Etätyö, erilaiset työtilat, liikunta kesken työpäivän, päiväunet töissä… Henkilöstön tehoa vaikuttaviin stressipiikkeihin on mahdollista vaikuttaa.

Biohakkerointi on paitsi mittaamista myös toimenpiteitä. On tutkittu esimerkiksi masennuslääkkeiden korvaamista aivostimulaatiolla. Mittaamalla aivosähkökäyrää on opittu, mitä kohtaa aivoista on stimuloitava, jotta saataisiin sama vaikutus kuin kemiallisilla lääkkeillä – ilman sivuvaikutuksia. Aivostimulaatiolla voidaan myös tehostaa ihmisen keskittymiskykyä tai vireystilaa.

-Esimerkiksi tarkka-ampujilla Yhdysvaltain armeijassa, tietää Teemu Arina.

-Tällaiset menetelmät ovat vielä kokeiluasteella, mutta tekevät varmasti tuloaan. Ihminen voisi aamulla itse päättää, millaisia taitoja ja ominaisuuksia sinä päivänä tarvitsee.

Mutta mitä tekstin alussa mainittu zen-lukema meditaatiohetken aikana oikein tarkoittaa? Teemu Arina kertoo käyttämästään sovelluksesta, joka antaa äänimerkin, kun Arina on meditoidessaan saavuttanut tyyneydessä zenmunkeille tutun tason.

Meditaatioonkaan ei kannata kuluttaa turhaa aikaa. Muutoin se on vain turhaa istuskelua.

Tekniikka kehittyy hurjaa
vauhtia, mutta jokainen ottaa
sitä käyttöön itselleen sopivaan
tahtiin. Tärkeintä on löytää
oma, hyvä tasapaino!

Klikkaamalla kuvaa saat avattua sen suuremmaksi.