Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Akvaarioharrastus vie syvemmille vesille

Suomessa on noin 50 000 akvaarioharrastajaa. Määrä enteilee nousua, sillä kotona harrastaminen innostaa yhä useampia. Vantaalainen akvaarioalan yrittäjä ja harrastaja Kari Koskenneva vaihtaa katseita kiekkokalan kanssa.

Akvaarion rauhoittavasti soliseva vesi ja kalojen ja kasvien liikehdintä lumoavat katsojan. Miljoonakalat, kultakalat, erilaiset monnit ja tetrat ovat kestosuosikkeja ja varmoja kalavalintoja aloittelijallekin.

Akvaarion perustamista kannattaa miettiä oman kiinnostuksen ja hoitomahdollisuuksien mukaan. Harrastus vaati sitoutumista, mutta se voi olla hyvää vastapainoa kiireiselle työelämälle.

Kaloilla, kasveilla, kotiloilla ja ravuilla on hyvin erilaisia tarpeita. Akvaariomaailmaa kannattaa siksi suunnitella ja toteuttaa pikkuhiljaa asiantuntijan opastuksella. Ruokinta-automaattien avulla akvaarion asukkaat saattavat pärjätä jopa muutamia viikkoja ilman hoitamista.

Maailmanlaajuisesti suosittua

Harrastuksen myötä voi saada maailmanlaajuisesti ystäviä.

Hyvä aloituskoko on noin 100 litraa. Akvaariota ei kannata sijoittaa liian lähelle takkaa eikä ihan ikkunan viereen.

Akvaario voi olla hyvin painava. Se on hyvä huomioida sijoituksessa, kuten myös se, etteivät perheen muut lemmikit pääse luvatta kalastelemaan vedenalaiseen maailmaan. Akvaarion valaistus, suodatin ja lämmitin tarvitsevat myös verkkovirtaa.

Papukaijakala.
Papukaijakala.

Onnellisen miehen kalat ja elämäntyö

Kari Koskennevalla on lähes 40 vuoden akvaarioasiantuntemus. Hän aloitti Vantaalla akvaarioliike Kurjessa työntekijänä vuonna 1984. Vuonna 1991 hän osti Kurjen liiketoiminnan ja jätti työnsä Korkeasaaressa, jossa hän oli laatinut esimerkiksi eläintarhan kehittämissuunnitelmaa, tehnyt gradun ja hoitanut eläimiä.

Yrittäjän päivät välillä venyvät mutta kalojen hyvinvoinnista ei tingitä. Koskenneva sanoo olevansa onnellinen mies, kun voi yhdistää työn ja harrastamisen.

Työillan päätteeksi Koskenneva ruokkii ”tytöt ja pojat”. Kuivaruokia ja surviaisen toukkia riittää kaikille.

Koskennevalla on paljon ruokittavia, sillä tiloissa on parisataa akvaariota. Saapuneiden kalojen karanteenitankit mukaan lukien vesilitroja on parhaimmillaan peräti 45 000.

Yksi akvaarion kaloista ui rauhallisesti kohti ruokapurkin kanssa lähestyvää Koskennevaa. Lasin läpi on mukava tuijotella puolin ja toisin. Kalan lempeä olemus on hyvin aseista riisuva.

– Ehkä persoonallisin ja muistoihin vuosien varrelta syvimmin jäänyt on koralliriutoilta kotoisin oleva pantterisäppikala, joka oli seuranani usean vuoden ajan. Tutustumista ja luottamusta rakennettiin pikkuhiljaa. Tuijottelimme toisiamme ja kala oppi alkuvuosien ärhäkkäidenkin ”hyökkäysten” jälkeen uimaan ihan lasiin kiinni.

Koskennevan rapsutuksesta kala oli ”euforisessa tilassa” kellahtaen nautinnosta vedessä selälleen. Kun kalasta aika jätti, tuntui tyhjyys pitkään. Kalakaveri toi iloa päivittäiseen elämään.

Kotonaan Vantaalla Koskennevalla on 600 litran akvaario, jossa on muun muassa lähes 30-vuotiaita pusukaloja. Ne ovat myös poikineet useampaan kertaan.

– Kiekkokalat ovat ehkä suosikkikalojani. Ne ovat niin upeita.

Kiekkokala
Kiekkokala.

Akvaarioon myös tulevaisuusajattelua

Kari Koskenneva kertoo, että akvaariokalojen valintaan vaikuttaa akvaarion koko.

– Pöydällä pidettävään pieneen nanoakvaarioon sopii pieni parvi esimerkiksi pieniä tetroja tai sukarapuja. Useat kalalajit kasvavat sen verran, että tarvitsevat vähintään 80 litran akvaarion.

Lehtikalat tarvitsevat 150–200 litran akvaarion. Alan ammattilaiset auttavat kalavalinnoissa.

– Mitä suurempi akvaario, sitä enemmän ja monipuolisemmin kaloja on valittavissa.

Kalaparvi viihtyy yhdessä

Mitä enemmän parvikaloja on, sitä turvallisemmaksi ne tuntevat olonsa. Kalallakin voi olla yksinäisyydessään stressiä.

– Hyvä alku voi olla 2–3 parvea, kun yhdessä parvessa on noin kymmenen kalaa. Ahdasta ei saa kuitenkaan olla.

Suomen vesijohtovesi on luonnostaan emäksistä ja pehmeää. Se sopii monelle kalalajille.

– Vesiarvoja mitataan testeillä. Tärkeimmät testit ovat pH (happamuus), NO2 (nitriitti) ja nitraatti (NO3). Nestetestit ovat tarkimpia. Vesiarvot muuttuvat koko ajan. Veteen liittyvät arvot ovat tärkeitä akvaarion ja kalakannan tulevaisuuden kannalta.

Akvaariossa useimmat parvikalat käyttävät veden pinta- ja keskiosaa.

Siksi akvaarion pohjalle on hyvä hankkia pohjakaloja, esimerkiksi monneja tai kotiloita. Pohjakalat syövät akvaarion pohjalta ruoantähteitä ja levää, mikä auttaa akvaarion puhtaanapidossa.

– Pienimmät kalat voivat joutua isompien kalojen ruoaksi. Myös kalalajien luonteet voivat vaikuttaa kalojen yhteensopivuuteen. Pitkäeväiset kalat voivat joutua äksympien kalojen kiusaamaksi.

Kari Koskenneva painottaa, että kalojen yhteensopivuuteen saa hyviä neuvoja asiantuntijalta.

– Moni asia on tullut tässä opittua kokemuksen kautta. Aloittavan akvaarioharrastajan kannattaa ottaa suunnittelukierrokselle mukaan vihko ja kynä. Kun kaloja näkee ”livenä”, pystyy paremmin havainnoimaan niiden liikehdintää ja olosuhteita. Samalla voi pohtia sopivaa kalayhteisöä seuraksi.

Lippulehtikalapari
Lippulehtikalapari.

Akvaarion puhdistus on tärkeää

Vain osa vedestä vaihdetaan säännöllisesti.

– Akvaarion hyödyllinen bakteerikanta ei ehdi palautua liian tiheällä vedenvaihdolla. Hyvä vaihtoväli on akvaarion koosta riippuen 2–3 viikkoa. Kalojen yliruokinta on yleisin aloittelijan ongelma.

Akvaarion puhdistus aloitetaan kaikkien sähkölaitteiden irrottamisella verkkovirrasta puhdistuksen ajaksi. Tämän jälkeen pohja imuroidaan pohjalapolla, jolloin likainen osa vedestä poistuu ja ylimääräinen sakka sen mukana. Akvaarion seinät puhdistetaan sienellä tai leväraapalla tai magneetilla.

Likaiset suodatinpatruunat ja -materiaalit huuhdotaan puhtaassa vedessä. Suodattimien bakteerikantojen merkitystä korostetaan usein turhaan. Pääasiallinen ja ylivoimaisesti suurin bakteerikanta asuu hiekassa. Se on täysin ylivoimainen ja sitä on vaikea korvata suodattimen kapasiteetilla.

– Minun on vaikea nähdä akvaarion hankintaa nopeana kauppana ja sillä ideologialla, että yhtenä päivänä laitetaan vedet ja toisena kalat. On ymmärrettävä biologinen tasapaino – pohjan bakteeriston, kalojen ja kasvien välillä. Vesiarvojen on täytettävä kalojen vaatimat elinolosuhteet. Siihen ei ole oikotietä.

Nokkamonnipari.
Nokkamonnipari.

Mitä akvaarioon tarvitaan:

  • Tekniset laitteet eli suodatin, valaisin ja lämmitin. Ne valitaan altaan koon perusteella.

  • Akvaariohiekka, ja akvaariokoristeet, Vedenhoitoaineet eli bakteeritiiviste ja vedenparannusaine.

  • Kasvit ja kasviravinne.

  • Kalat, ravut ja kotilot. Valitaan akvaarion koon mukaan.

  • Lisävarusteena voi käyttää ilmapumppua luomaan veden poreilua