Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Lisää älyä vanhaan kotiin

Älyjääkaappi tässä terve! Haluatko, että laadin listan kaapissa olevista tavaroista ja lähetän tiedot älypuhelimeesi?

1. Helpota arkeasi

Lojut sohvalla kännykkä kädessä, mutta et pelaa Angry Birdsiä vaan selaat valikosta erilaisia kahvijuomia. Kun sopiva juoma löytyy, säädät vahvuuden itsellesi sopivaksi ja tallennat tiedot omaan profiiliisi. Sen jälkeen noin 2 800 euron hintainen Siemens EQ.9 Connect -kahviautomaatti keittää sinulle oikeanmakuista kahvia joka kerta.

Jääkaappisi ottaa aina juuri ennen oven sulkeutumista kuvan sisällöstään ja lähettää sen puhelimeesi. Siitä on kätevä työpäivän päätteeksi tarkistaa, mitä pitää tuoda kaupasta. Esimerkiksi Boschin Home Connect -verkkoonkytkettävä, kahdella kameralla varustettu älykaappi maksaa noin 1 900 euroa.

Samsungin vuosi sitten lanseeraamassa jääkaappimallistossa on kamerajärjestelmän lisäksi 21-tuumainen kosketusnäyttö ovessa. Se näyttää kuvan kaapin sisällöstä. Näyttöön voi ladata myös vaikkapa ruokalistoja ja perheen sisäisiä muistilappuja, ja soittaapa jääkaappi halutessa musiikkiakin nettiradiosta tai streamauspalveluista. Toisen sukupolven Family Hub -mallisto tulee Samsungin mukaan myyntiin Suomessa kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Mallien hinnat alkavat noin 5 000 eurosta.

-Kyllä minä voin harkita tuollaisen laitteen hankkimista – sitten kun se ei maksa enää juuri yhtään lisää. Ja toimintojen pitää olla oikeasti hyödyllisiä, sanoo tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

Linturi rakennutti yhden maailman ensimmäisistä älykodeista 1990-luvun lopulla. Automatiikan suunnittelun pääasiallisena lähtökohtana oli tarkoituksenmukainen ja energiatehokas huonekohtainen ilmanvaihto. Kamera jääkaapissa -idean Linturi muuten keksi puolileikillään jo 20 vuotta sitten.

-Jääkaapin pitää tunnistaa sisältönsä ja toimia sen perusteella. Vaikka kertoa, mitä kaapissa olevista aineksista voi valmistaa.

Kaupoista löytyy kahviautomaatin ja valokuvaavan jääkaapin lisäksi jo esimerkiksi liesi, joka säätää keittolämpötiloja kattilan kanteen kiinnitettävän anturin avulla. Maitokaan ei kiehu yli, vaikka kattila unohtuisi liedelle (Gorenje IQ634, hinta noin 650 e). On pesukone, joka lähettää tarvittaessa vikatiedot maahantuojan huoltoon (LG F1496TDA3, hinta noin 800 e). Ja tietysti älylaitetrendien pioneerikaksikko: robotti-imuri ja -ruohonleikkuri.

2. Vaihtelua valaistukseen

Kodin valaistus oli vielä kymmenen vuotta sitten melko yksinkertainen juttu: oli kattovalot, jotka napsautettiin päälle kun haluttiin paljon valoa koko huoneeseen. Sitten oli pöytä- ja jalkalamppuja, joiden valossa luettiin tai jotka loivat tiettyä tunnelmaa oleskelutiloihin.

Led-valaistuksen myötä valosta on tullut tiloja muokkaava ja muotoja korostava elementti sisustukseen. Ledejä löytyy perinteisen näköisinä lamppuina, nauhoina ja paneeleina. Niitä voi himmentää, ja monesta mallista löytyy värilämpötilan säätö tai jopa valon värin vapaa valinta. Valintoja ja säätöjä selkiinnyttämään on luotu erilaisia älysovelluksia. Jotkut niistä osaavat myös ohjata valaistusta asukkaiden paikalla olon mukaan. Älyvalaistus on helppo toteuttaa myös vanhaan taloon – ja vaikka laite kerrallaan. Esimerkiksi Osramin LightifyHome-järjestelmän pystyttäminen voidaan aloittaa hankkimalla ensin 80 eurolla ohjausyksikkö ja sitä totteleva led-lamppu. Lisälamput maksavat 20-40 euroa kappale. Järjestelmää ohjataan kodin wlan-verkossa ilmaisen älypuhelinsovelluksen avulla. Yhteen järjestelmään voi kytkeä jopa 50 led-valaisinta. Niistä voi luoda yksilöllisiä valaistustiloja eri tapahtumiin ja tunnelmiin sekä sisällä että ulkona. Koska lamput kytketään tavallisiin E27- tai E14-kantoihin, älyvalaistukseen ei tarvita sähköasentajaa tai uusia johdotuksia.

Vastaavia järjestelmiä on monella muullakin valmistajalla. Esimerkiksi Philips tarjoaa omaan järjestelmäänsä myös liiketunnistimia, jolloin valot syttyvät käyttäjän astuessa huoneeseen. Risto Linturin mielestä tämä ei välttämättä ole erityisen hyvä ominaisuus.

-Ulkovaloissa tavallinen liiketunnistin on kelpo vekotin. Illalla on mukava tulla kotiovelle, kun tunnistin on sytyttänyt tervetuliaisvalot saavuttaessa pihaan. Mutta sisällä asukkaalla voi olla omat syynsä valojen sytyttämiseen tai sytyttämättä jättämiseen.

Pitkälle viety valoautomatiikka sopiikin Linturin mielestä paremmin työpaikalle kuin kotiin. Jos esimerkiksi toimiston käytävää valaistaan vain silloin, kun joku kävelee käytävällä, voidaan säästää huomattavia summia energiakuluissa. Yhteisökäyttöön tarkoitetuissa älyvalaisimissa on usein myös sensoreita, joiden keräämällä tiedolla voidaan suunnitella tilojen käyttöä.

3. Säästä energiaa - ja itseäsi

Omakotitalon energiaremontti tuo paljon uutta ihmeteltävää tekniikasta kiinnostuneelle isännälle tai emännälle. Uusia lämmönsäätöjärjestelmiä säädetään ja seurataan tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Samalla laitteella voi säätää ja ajastaa esimerkiksi lämmitystä ja ilmanvaihtoa siten, että asuminen on entistä mukavampaa ja energiaa säästyy.
Kansainvälinen KNX-standardi yhdistää eri komponentit. KNX-yhteensopivia laitteita ohjataan yhteisestä käyttöliittymästä, ja niiden päivitys- ja huoltopalvelut toimivat mitä todennäköisimmin pitkälle tulevaisuuteen.Jos ei kaipaa kokonaista älykotia, voi aloittaa älylaitekokeilut valmistajien omilla järjestelmillä. Bosch ja Siemens käyttävät Home Connect -nimistä älyalustaa: kaikkia järjestelmään kytkettyjä laitteita voi ohjata samalla mobiilisovelluksella.Risto Linturi varoittaa, että kun älylaitteiden määrä kasvaa, kasvaa myös rikkoutumisen todennäköisyys.

-Jos laitteiden vikaantumisväli on vaikka kymmenen vuotta, se ei kuulosta kovin pahalta. Mutta kun vehkeitä on sata kappaletta, niin joka kuukausi jokin niistä on rikki. Jos niitä on tuhat, niin yksi menee rikki joka päivä. Tämän vuoksi systeemi on koko ajan sekaisin.

Ratkaisuksi Linturi esittää talonmiesrobottia, käsin ja jaloin varustettua moniosaajalaitetta.

-Talonmiesrobotin pystyy asentamaan mihin tahansa vanhaankin taloon. Jos sillä on oppiva tekoäly, sille voi opettaa, missä jokin uusi laite on ja miten sitä pitää säätää. Robotilla on käytettävissään myös verkon yli käskytettävät älylaitteet eli se voi tietoliikenneteitse sytytellä ja sammutella valoja ja muuta sellaista.

Laite itsessään ei ole kovin monimutkainen, mutta sen toimintoja säätelevä ohjelmisto on.

-Mutta kun niitä on rakennettu ja ohjelmoitu sata miljoonaa kappaletta, käyttövarmuus alkaa olla kovaa luokkaa. Jos taas tehdään tyypillinen rakennusautomaatiohanke, suunnittelu- ja integraatiotyöt ovat asuntokohtaisia. Jokainen asukas kohtaa kaikki ne virheet yksin.

Robottitalkkaritulevaisuus – jos se valitaan – voisi Linturin mielestä olla varhaisten omaksujien käytössä jo kymmenen vuoden kuluttua.

-Kehitys menee nyt niin nopeasti eteenpäin.