Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Maajoukkuepelaaja Laitilasta

Susanna Tapani

Laitilalaislähtöinen Susanna Tapani on saavuttanut jääkiekossa ja ringetessä paljon. Kiekkoilun puolelta palkintokaapista löytyvät muun muassa olympiapronssia sekä yksi MM-hopea ja kolme MM-pronssia. Ringetessä kaulaan on ripustettu neljä MM-kultamitalia. Ahkera työ, halu oppia uutta ja kannustava tukiverkosto ovat kaikki tärkeitä tekijöitä menestyksen taustalla.

1. Miten vuosi 2020 on lähtenyt käyntiin ja mitä odotuksia on uudelle vuodelle?

– Uusi vuosi alkoi Thaimaassa kaasona hyvän ystäväni häissä. Sain ladattua hyvin akkuja kesken kauden. Seurajoukkueen kanssa on kautta jäljellä ja maalis-huhtikuussa pelataan naisten jääkiekon MM-kisat Kanadassa. Tavoite on olla mukana kisajoukkueessa.

Huom! Haastattelun julkaisun jälkeen tuli tieto, että jääkiekon naisten MM-kisat 2020 perutaan koronaviruksen takia.

2. Mitkä ovat aivan ensimmäiset muistosi jääurheilusta?

– Laitilan pesäpallokentän isot ulkojäät, jonne suuntasimme usein koko perheen voimin. Muistan, että pelasin äidin kanssa ringetteä, kun isä ja veli pelasivat jääkiekkoa. Ringettejoukkueeseen liityin noin 6-vuotiaana. Jääkiekko tuli mukaan yläasteen loppupuolella, kun minua pyydettiin kokeilemaan lajia poikien joukkueeseen. Minut otettiin hyvin vastaan, pärjäsin vauhdissa ja opin nopeasti uutta.

3. Menestys ja taidot eivät tule itsestään. Jääkiekon ja ringeten lisäksi olet pelannut jalkapalloa ja salibandya. Mitkä asiat painottuvat kehittymisen taustalla?

– Monipuolisuus ja toistot. Erilaiset lajit kehittävät erilaisia asioita, ja ne tukevat toisiaan. Laitilassa on aina ollut hyvät harrastusmahdollisuudet ja -olosuhteet, joten sitä kautta on ollut helppo olla monessa mukana. Minulla on ollut aina vahva voitontahto ja kilpailuvietti, mutta samaan aikaan olen osannut pitää mukana myös hauskuuden.

4. Kenet nostaisit tärkeimmiksi ihmisiksi oman urasi kannalta?

– Omalla perheellä on ollut varmasti isoin vaikutus. Olen aina saanut pelata paljon ja monipuolisesti. Urheilulliset vanhemmat ovat kannustaneet, mutta eivät koskaan pakottaneet mihinkään. Veljeni kanssa olen pelannut pienestä lähtien yhdessä. Hän on auttanut monissa asioissa ja antanut paljon neuvoja.
Lisäksi minulla on ollut paljon hyviä valmentajia. Pelaajista Petra Ojarannalla oli iso merkitys, kun siirryin 16-vuotiaana Raisioon pelaamaan ringeten SM-sarjaa. Hän oli sellainen varaäiti, ja tietyllä tapaa ihailin häntä niin pelaajana kuin ihmisenäkin.

5. Sinulla on useita arvokisamitaleja ja pääsit mukaan Linnan juhliin vuonna 2016. Mikä hetki tähänastiselta uralta nousee hienoimmaksi muistoksi?

– Jääkiekosta nousee päällimmäisenä mieleen olympiapronssi ja koko Pyeongchangin olympialaiset. Olympialaiset ovat aina ainutlaatuinen kokemus ja olen saanut olla mukana jo kahdesti. Toisella kertaa olin sellaisessa vaiheessa uraani, että tiesin mitä odottaa ja itseluottamuskin oli kunnossa. Mitali kruunasi kaiken.

– Ringeten puolella kaikki maailmanmestaruudet ovat olleet hienoja, mutta ensimmäinen eli vuoden 2010 kotikisojen kultamitali on niistä se mieleenpainuvin. Myös Suomen mestaruudet RNK:n kanssa ovat erityisen tärkeitä hetkiä uralla. Niiden eteen on tehty töitä oman joukkueen kanssa aina pidempi ajanjakso.

6. Miten itse näet roolisi esikuvana?

– Ensisijaisen tärkeää on olla aina oma itsensä ja tuoda esiin omia arvoja. Haluan rohkaista harrastamaan monipuolisesti eri lajeja, tekemään töitä ahkerasti ja samaan aikaan säilyttämään tekemisessä hauskuuden. Urheilija työskentelee 24/7, joten kurinalainen elämä, eli harjoittelu, lepo ja ravinto ovat kaikki tärkeässä asemassa. Tytöt ja pojat tarvitsevat esikuvia. Mielelläni juttelen nuorten urheilijoiden kanssa.

7. Jääkiekossa vaihdoit TPS:n naisista miesten puolelle B-nuorten Akatemiajoukkueeseen. Miten miesten ja naisten pelit eroavat keskenään?

– Suurimmat erot ovat fyysisyys ja pelinopeus. Ne ovat asioita, joita lähdin tavoittelemaan. Taklaukset tuovat peliin aivan uuden kulman. Miesten peleissä ratkaisut täytyy tehdä nopeasti ja tietää seuraavat liikkeet jo hyvissä ajoin etukäteen. Nämä asiat korostuvat naisten puolella etenkin Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan pelattavissa otteluissa.

8. Olet kotoisin Laitilasta ja asut tätä nykyä Turussa. Mitä Laitila sinulle merkitsee ja mitä asioita kaipaat synnyinkaupungistasi?

– Laitila on koti ja täällä ovat minun juuret, sukulaiset ja muistot. Vaikka olenkin turkulaistunut, on tänne aina kiva tulla. Laitilassa pystyn rentoutumaan, ja olo on kuin olisi tullut lomalle. Täällä on myös hyvä treenata, sillä mahdollisuudet ja olosuhteet ovat kunnossa. Lisäksi lyhyet etäisyydet helpottavat liikkumista.

9. Terveiset Omaa voimaa -lehden lukijoille?

– Toivon kaikille hyvää energiaa vuodelle 2020. Vaikka talven säät eivät ole olleet kovin hyvät, eikä sitä kautta D-vitamiinia ole luonnosta kovin paljoa ollut tarjolla, niin toivon, että jokainen pystyy keräämään itseensä virtaa hyvästä arjesta.

Susanna Tapani Laitilan Kinon portailla

Kolme vinkkiä omien tavoitteiden toteuttamiseen:

1. Uskalla unelmoida

– Kaikkien, niin tyttöjen kuin poikienkin tulee unelmoida. Jos ajatellaan naisurheilua, niin meillä ei vielä ole ammattilaisliigaa, mutta tilanne voi olla kymmenen vuoden päästä jo toinen. Unelmilla on iso merkitys niin urheilussa kuin elämässä yleensäkin.

2. Pidä pilke silmäkulmassa

– Vaikka töitä tehdään ahkerasti ja tavoitteellisesti, on tärkeää muistaa pitää pilke silmäkulmassa ja nauttia kaikesta tekemisestä. Lasten ja nuorten urheilussa ei saisi olla liian kiire erikoistua johonkin tiettyyn lajiin, vaan tehdä ja kokea monipuolisesti. Lajit tukevat aina toisiaan tavalla tai toisella.

3. Tee töitä tavoitteiden eteen

– Unelmointi ja tekemisestä nauttiminen ovat hyvä pohja, mutta sen päälle täytyy tehdä myös töitä. On hyvä muistaa, että mitään ei saa koskaan ilmaiseksi. Vaikka aina ei tuntuisi kivalta lähteä harjoittelemaan, ovat tuhannet toistot kehityksen kannalta tärkeässä roolissa.