Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Mitä tapahtui sähkön hinnalle?

Otsikon kysymystä on varmasti moni pohtinut nyt, kun sähkön pörssihinta on peräti tuplaantunut verrattuna viime kesään. Ihmetystä on lisännyt se, että tavallisesti kesäaikaan sähkön hinta on kääntynyt laskuun. Mistä ilmiössä on kyse? Pyysimme tähän näkemystä Lännen Omavoiman riskienhallintapäällikkö Marko Kuittiselta.

Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta osasta: sähkönsiirron hinnasta, sähköveroista ja sähköenergian hinnasta. Kuluttaja-asiakkailla näihin komponentteihin lisätään myös arvonlisävero. Kuluttaja-asiakkaalla sähköenergian osuus on noin 40 % sähkön kokonaishinnasta. Marko Kuittinen listasi, miksi sähköenergian hinnat ovat tänä vuonna viime vuotta korkeammat. Hän arvioi myös, miltä lähiajat näyttävät.

  1. Päästöoikeus ja raaka-aineet:

Näkemyksen mukaan merkittävin syy vuoden 2021 korkeampiin markkinahintoihin on voimakkaasti noussut päästöoikeuden hinta sekä fossiilisten polttoaineiden, etenkin hiilen ja maakaasun, hintojen nousu. Polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen vuoden aikana. Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, mikä on liitetty siirtoyhteyksillä Keski-Euroopan ja Baltian sähkömarkkinoihin. Viimeisen 12 kuukauden aikana valmistuneiden siirtoyhteyksien seurauksena eri hinta-alueiden markkinahinnat ovat lähempänä toisiaan, ja sähköä siirtyy edullisemmalta hinta-alueelta kalliimmalle hinta-alueelle. Keski-Euroopassa ja Baltiassa sähköä tuotetaan yhä paljon fossiilisilla polttoaineilla. Näiden sekä päästöoikeuden hinnan nousu näkyvät näin myös Suomen hinta-alueen markkinahinnoissa.

  1. Covid-19:

Sähkömarkkinatkaan eivät olleet immuuneja koronaviruksen aiheuttamalle pandemialle. Etenkin teollisuuden sähkönkulutus laski voimakkaasti vuoden 2020 keväällä edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisuuden sähkönkulutus oli edellistä vuotta matalampaa käytännössä koko vuoden 2020. Tämän vuoden puolella teollisuuden kysyntä on elpynyt talouskasvun seurauksena ja sitä kautta myös teollisuuden sähkönkulutus on noussut vuodesta 2020. Esimerkiksi Suomessa teollisuuden sähkönkäyttö on alkuvuonna ollut noin 5 % korkeampi kuin vuonna 2020. Laajamittainen etätöihin siirtyminen keväällä 2020 ei tilastojen mukaan nostanut kotitalouksien sähkönkulutusta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

  1. Lämmin talvi 2020 vs. kylmä talvi 2021:

Viime talvena pääsi pitkästä aikaa harrastamaan talviurheilua myös Suomen länsirannikolla. Runsasluminen ja edellistä talvea keskimäärin yli 6 astetta kylmempi lämpötila nosti sähkönkulutusta ja myös hintaa merkittävästi vuoteen 2020 verrattuna. Korkean lämpötilan myötä alkuvuoden 2020 sateet tulivat normaalia laajemmin vetenä. Tämä nosti Pohjoismaiden vesivarantojen tasot korkeimmilleen yli kymmeneen vuoteen. Korkeat vesivarannot pakottivat vesivoimatuottajat tuottamaan sähköä lähes hinnalla millä hyvänsä, mikä johti hintojen romahdukseen. Alkuvuonna 2020 Suomen sähkönkulutusta laski myös metsäteollisuuden lakot, mitkä myös osaltaan laskivat sähkönkulutusta. Sähkön spot-hinnat Suomessa toteutuivatkin alkuvuodesta 2021 yli kaksinkertaisena alkuvuoteen 2020 verrattuna.

  1. Säätyyppi:

Kylmän talven lisäksi olemme tänä vuonna kokeneet todella lämpimän kesän, yhdistettynä normaalia pienempiin sademääriin sekä normaalia matalampiin tuuliin. Lomalaiset saivat nauttia hienoista lomasäistä, mutta sähkömarkkinoiden kannalta kulunut kesä ja kevät kuivattivat Pohjoismaiden vesivarantojen tasot. Pohjoismaiden sademäärät ovat jääneet normaalia matalammalle tasolle tänä vuonna noin 25 viikkona, kun koko viime vuonna sademäärä jäi normaalia matalammaksi noin 20 viikkona. Tämä on antanut vesivoimatuottajille hyvän kontrollin tuotantoonsa, eikä vuoden 2020 kaltaista pakkotuotantoa ole tarvittu.

Korkeapainevoittoinen säätyyppi on pitänyt tuulivoimatuotannon määrät normaalia matalammalla tasolla sekä vuoden 2021 talvella, mutta myös kesän aikana. Tämä nosti osaltaan hintoja kesällä, kun sähkönkysynnän noustua jäähdytystarpeen kasvaessa tuulivoimatuotannosta saatiin ennakoitua pienempi määrä tehoa irti. Kesälle ehkä tyypillisempi hintojen lasku jäi tänä vuonna näkemättä.


Mitä on odotettavissa?

Sähkömarkkina-asiantuntijallakaan ei ole keskimääräistä parempia ennustemalleja pitkän ajan sääennusteisiin. Tulevan talven korkeamman hinnan riskiä kuitenkin lisää selvästi normaalia heikompi vesitilanne ja edellisvuosia matalammalla oleva maakaasuvarastojen taso. Olkiluoto 3:n viimeisin viivästyminen nostaa myös osaltaan korkeamman hinnan riskiä tulevan talven aikana.

Tulevina vuosina Suomeen ollaan rakentamassa uutta tuulivoimakapasiteettia näillä näkymin noin 1000 MW vuodessa, mikä yhdessä OL3:n valmistumisen kanssa parantaa merkittävästi Suomen sähköomavaraisuutta. Jatkossa Suomen hinta-alueen hinnat ovat lähempänä Etelä-Ruotsin hintoja, mutta kunkin ajanhetken hintataso määräytyy edelleen vesivarantojen tilanteen ja polttoaineiden hintojen kautta.



Onko sinulla juuri sinulle sopiva sähkösopimus? Tutustu Lännen Omavoiman vaihtoehtoihin tästä.