Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Olisiko Suomesta sähköisen lentämisen edelläkävijäksi?

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Stefan Baumeisterin mielestä Suomi voisi olla edelläkävijä sähköisessä lentämisessä. Suomen välimatkat ja kenttäverkosto mahdollistaisivat jopa usean uuden kentän käyttöönoton. Ennusteiden mukaan sähkölentokoneet voisivat olla lyhyillä, alle 400 kilometrin matkoilla käytössä jo vuonna 2025.

Lentoliikenteen runsaat hiilidioksidipäästöt puhuttavat. Yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista nykymuotoiselle lentoliikenteelle on lentokonekannan sähköistäminen. Tutkimuksen mukaan Suomi voisi olla sähköisen lentämisen edelläkävijämaa.

Maailmalla on yli 250 projektia, joiden tavoitteena on sähkölentokoneiden kehittäminen ja ilmailun sähköistäminen. Lentoliikenteen sähköistäminen on yksi 20-luvun kasvualoista.

Monissa projekteissa kehitetään ja tutkitaan pystyyn nousevia ja laskeutuvia laitteitta, joilla voi kuljettaa esimerkiksi paketteja. Tällaisia lentokoneita kehitetään myös kaupunkien liikkumistarpeisiin.

Myös kiinteäsiipisten koneiden sähköistäminen on vauhdissa ja esimerkiksi Helsingin sähkölentokoneyhdistyksellä on Suomessa yksi sähkölentokone. Sähkölentokone voi mullistaa liikkumisen. Ilmastovaikutukset ovat pienet ja lentämisen suurin kuluerä eli käyttökustannukset ovat selvästi polttomoottorikoneita halvempia, kuten autopuolellakin.

Näköpiirissä on pienkoneiden sähköistyminen. Myös nykyisten pienkoneiden sähköistämisen uskotaan olevan merkittävää liiketoimintaa jo lähivuosina. Tällöin polttomoottori vaihdettaisiin sähkömoottoriin ja polttoainetankit akustoihin.

Suomesta edelläkävijä?

Varsinkin matkustajaliikenteeseen sopivien sähköisten lentokoneiden kehittäminen on vielä varhaisessa vaiheessa. Rajoituksensa asettavat niin koneiden paikkamäärä kuin akunkesto. Nämä haasteet tarjoavat Suomelle kuitenkin mahdollisuuden toimia uuden matkustusmuodon edelläkävijämaana.

– Nyt kehitteillä olevilla konemalleilla voitaisiin lentää noin 400 kilometrin matka kantaen noin kahtakymmentä matkustajaa. Suomessa kaupunkien etäisyydet osuvat melko hyvin tämän säteen sisälle. Lisäksi harvaan asuttuna, pienen väkiluvun maana ei koneen rajattu kantokapasiteettikaan muodostuisi samanlaiseksi ongelmaksi kuin vaikkapa muualla Euroopassa, kertoo tutkijatohtori Stefan Baumeister Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Nykyisten ennusteiden mukaan sähkölentokoneet voitaisiin ottaa kaupalliseen käyttöön niinkin pian kuin 2025.

Vastaus maakuntien lentoihin

– Nämä koneet tarvitsevat myös huomattavasti lyhyemmän kiitoradan kuin nykyiset lentokoneet. Tämä mahdollistaisi jopa kolmenkymmenen uuden lentokentän liittämisen Helsinki-Vantaalle lentävään verkostoon. Nykykoneille näiden kenttien kiitoradat ovat liian lyhyet, Baumeister kertoo.

Juuri kun on ajankohtaisesti keskusteltu Suomen lentoreitistön kattavuudesta, voivat sähkölentokoneet tuoda tähän ratkaisun ja reittiverkosto jopa kasvaa. Sähkölentokoneet parantavat myös reittien kannattavuutta pienempien käyttökustannusten myötä.

Kiistattomat päästöhyödyt

Ajallisesti lentäminen päihittää muut matkustamisen muodot leikiten. Fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden korvaaminen sähkölentokoneilla toisi päästöt muiden matkustusmuotojen tasolle, ihannetapauksessa jopa nollille.

– Riippuen matkan pituudesta ja lentokoneen mallista, vähentäisi nykyisen lentokonekannan korvaaminen sähkölentokoneilla kasvihuonepäästöjä 21 % – 64 %. Tämä luku saavutettaisiin nykyisellä sähköntuotannolla. Mikäli uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy, voidaan lentäminen aikanaan muuttaa täysin kasvihuonepäästöttömäksi. Sähköisen lentämisen lisäämistä voidaan siis suositella vahvasti, Baumeister kertoo.

Tukipaketista rahaa lentämisen sähköistämiseen

Nykyisellä teknologialla sähkölentokoneella lentomatkustaminen vastaa päästöiltään suurin piirtein yksityisautoilua samalla matkalla. Junamatkustamisen päästölukemiin on kuitenkin vielä matkaa. Olennainen osa päästöjen vähentämistä onkin tapa, jolla sähköä tuotetaan.

– Myös Suomen valtio voisi vaikuttaa tekniikan kehittymisen vauhtiin. Esimerkiksi nykyinen koronakriisi on osunut lentoyhtiöihin todella kovaa ja ne tuskin tulevat selviämään ilman kädenojennusta valtion toimesta. Ehtona tukipaketeille voisikin toimia esimerkiksi se, että lentoyhtiöt velvoitetaan käyttämään resurssejaan lentokalustonsa korvaamista sähköisillä vaihtoehdoilla, pohtii Baumaister.