Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Paikallinen hahmo: Sinikeltaisen menestysreseptin arkkitehti

Rauman Lukko saavutti viime keväänä seurahistorian toisen Suomen mestaruuden 58 vuoden odotuksen jälkeen. Kultamitalia juhlittiin myös A-nuorissa. Yksi tärkeä arkkitehti sinikeltaisen menestyksen taustalla on kolme vuotta sitten seuran urheilujohtajana aloittanut Kalle Sahlstedt. Raumalaiskiekkoilun kasvatti tietää, kuinka paljon jääkiekossa menestyminen merkitsee raumalaisille.

1. Uusi Liiga-kausi on käynnistynyt. Miten Lukon urheilujohtajan viimeajat ovat vierähtäneet?

– Liiga-joukkueessa on ollut hektistä aikaa, joten työni on tässä kohtaa painottunut pääsääntöisesti sille puolelle. Meillä on uusi päävalmentaja ja paljon uusia pelaajia, joten verrattain lyhyessä ajassa on täytynyt saada paljon asioita kuntoon. Olemme käyneet valmennuksen kanssa keskusteluita, ja olen seurannut joukkueen otteita harjoituksissa ja harjoitusotteluissa.

– Olen myös pyrkinyt näkemään juniorijoukkueiden otteita ja palaveeraamaan riittävästi päätoimisten valmentajiemme kanssa. Näiden lisäksi olemme pitäneet palavereja muiden urheilutoimenjohtajien kanssa ja olen käynyt seuran hallitusten kokouksissa kertomassa urheilupuolen kuulumisia.

2. Takana on seurahistorian toisen Suomen mestaruuden tuonut kausi niin Liigassa kuin A-nuorissa. Mitä kaikkea löytyy menestyksen takaa?

– Aloitin strategian suunnittelun jo neljä vuotta sitten ja jo sieltä on lähtenyt liikkeelle hahmotelma siitä, mitä matkan varrella täytyy tapahtua, jotta meillä on mahdollisuus menestyä. Ja jotta menestyminen on mahdollista, tulee tapahtua paljon hyviä asioita ja ainahan mestaruuden voittamiseen tarvitaan myös hieman tuuria.

– Olemme olleet viimeiset puolitoista vuotta Liigan paras joukkue, eli viime kausi oli selkeää jatkumoa edelliseen kauteen. Kauden 2019-20 joukkue oli ensimmäinen, jonka sain rakentaa itse. Päävalmentaja Pekka Virta oli ollut jo pitkään Raumalla ja meidän keskinäisessä yhteistyössämme palaset loksahtivat hyvin kohdalleen. Joukkueen arki oli hyvää ja meillä oli hyvä pelaajamateriaali, joka osasi noudattaa Pekan pelitapaa.

– Olemme Lukossa ymmärtäneet sen, ettei tämä strategia ole vain Liiga-joukkueen juttu, vaan koko urheiluputken yhteinen asia. Tie näihin mestaruuksiin oli pidempi kuin vain yksi kausi ja se vaati selkeän suunnitelman sekä paljon työtä ja onnistuneita ratkaisuja monella rintamalla.

3. Mikä mestaruuden voittamisen jälkeen oli sinulle se hetki, jolloin tunsit, että nyt on saavutettu jotain suurta?

– Mielestäni jo se, että me voitimme runkosarjan, oli huomionarvoinen saavutus. Jääkiekossa pelataan pudotuspelit, joten menestyminen runkosarjassa ei ehkä saa aivan sitä arvoa, mitä sen kuuluisi saada. Runkosarja on kuitenkin pitkän ajan mittari, jossa me osoitimme olevamme paras joukkue. Pudotuspelit alkavat aina tietyllä tapaa nollista ja silloin pitää olla jälleen paras joukkue. Asiat saattavat olla pienestä kiinni ja voi tulla esimerkiksi loukkaantumisia, joilla on iso vaikutus, kun pelataan paljon lyhyessä ajassa.

– Finaaleissa se hetki, kun teimme viidennen maalin tyhjiin, toi tunteen että nyt mestaruus on varma. Hetki oli iloinen varmasti kaikille meille lukkolaisille – joukkueelle, toimihenkilöille, taustajoukoille ja kannattajille, eli koko tälle meidän yhteisöllemme.

4. Olet kotoisin Raumalta ja asunut eri puolilla Suomea. Palasit tuttuun sinikeltaiseen seuraan ja olit tärkeässä roolissa varmistamassa 58 vuoden odotuksen päättymisen. Mitä mestaruus kasvattajaseurassa sinulle merkitsee?

– Ajattelen ensisijaisesti raumalaisia kiekkoihmisiä, jotka ovat odottaneet tätä vuosikymmeniä. Sain kaikkein suurimman ilon siitä, että he saivat olla ylpeitä oman kotikaupunkinsa joukkueesta. Tämä yhteisö todella ansaitsee menestyksen.

– Mestaruuden merkityksen näki, kun palasimme Turusta Raumalle. Ihmisiä oli torilla ja jäähallilla näin korona-aikanakin aivan valtava määrä. Sitä mietti väkisinkin, että mitä se olisikaan ollut normaalissa maailmantilanteessa.

– Henkilökohtaisesti mestaruudet ovat antaneet vahvistusta ja uskoa sille, että ne asiat joita olemme tehneet ja mihin suuntaan Lukon urheilupuolen organisaatiota on viety, ovat olleet pääsääntöisesti oikeita. Tästä kuuluu antaa isot kiitokset myös junioriurheilujohtaja Timo Elolle, joka on minulle suunnattoman isona apuna päivittäin. Aina kun aloitat uuden työn ja ryhdyt viemään vahvasti asioita johonkin suuntaan, ja saat myös työrauhan, on siinä samalla iso vastuu.

5. On selvää, että muut joukkueet haluavat haastaa hallitsevan mestarin. Minkälaisin odotuksin ja tunnelmin Lukon urheilujohtaja katsoo tulevaan?

– Tulemme varmasti saamaan hallitsevana mestarina erikoiskohtelua siinä mielessä, että muut joukkueet hakevat siitä lisälatausta. On selvää, että meidän päänahkamme on nyt se halutuin päänahka. Olen saanut pelata vastaavanlaisia kausia pelaajana ja henkilökohtaisesti tykkään tällaisesta tilanteesta.

– Olemme joka kausi pyrkineet parantamaan. Mestaruudesta on hankala parantaa, joten tavoite on olla vuodesta toiseen Liigan kärkijoukkueiden joukossa. Jos joukkue yltää joka vuosi runkosarjassa viiden-kuuden parhaan joukkoon, kertoo se pitkäjänteisestä onnistuneesta tekemisestä.

6. Minkälaisessa tilanteessa raumalainen jääkiekkoilu on kokonaisuudessaan, kun mietitään myös junioreita? Entä minkälainen vetovoima Lukolla on tällä hetkellä?

– Vuosi vuodelta lähenemme omavaraisuustavoitteita myös omien kasvattiemme osalta. Tällä hetkellä tilanne on jo hyvä B- ja C-nuorissa, A-nuorissa tämä tulee näkymään muutaman vuoden sisällä. Meidän tulee antaa mahdollisuus junioreillemme päästä kokeilemaan Liiga-kentille murtautumista.

– Lukon vetovoima on noussut todella paljon niin Liiga-pelaajien kuin junioreidenkin silmissä. Kun vertaan kolmen vuoden takaiseen aikaan, jolloin meille tarjottiin vähän pelaajia niin määrällisesti kuin laadullisesti, olemme nyt päinvastaisessa tilanteessa. Meille tarjotaan paljon pelaajia, joiden joukossa on lahjakkaita nuoria. Sama pätee jo aikuisten tasolla lapimurron tehneisiin pelaajiin.

7. Mikä sinun työssäsi on kaikkein palkitsevinta?

– Urheiluihmisenä on tietenkin palkitseevaa kun pärjätään, mutta se ei missään nimessä ole ainoa asia. Esimerkiksi molempiin suuntiin toimiva yhteistyö eri ihmisten kanssa, kuten vaikkapa minun ja Pekka Virran välilllä, on ollut palkitsevaa.

– Myös hienot kasvutarinat ovat tärkeitä. Se lämmittää, kun näen, että pelaaja on ollut E-junioreissa niin sanottu yhden A:n poika, mutta kasvanut parissa vuodessa kolmen A:n pojaksi. Tykkään myös siitä, että nuoret kehittyvät ihmisinä.

8. Jääkiekko on ollut osa elämääsi aivan pienestä pojasta lähtien. Vieläkö sisälläsi hehkuu se sama kipinä lajia kohtaan?

– Kyllä peliä kohtaan löytyy edelleen vahvana hehkuva kipinä, mutta se luonnollisestikin muuttaa vuosien varrella muotoaan. Tämä laji on vienyt minut mennessään ja pitänyt otteessaan. Totta kai jääkiekko on lajinakin muuttunut siinä missä yhteiskunta ja koko maailma. Jääkiekkoyhteisö on jo vuosikaudet ymmärtänyt oman merkityksensä yhteiskunnallisessa kasvatustyössä ja onnistunut siinä mielestäni hyvin. Joukkueurheilusta saa paljon hyviä asioita mukaan työelämään, kuten esimerkiksi arvot ja yhteisistä asioista huolehtiminen. Myös vastuullisuus ja työmoraali ovat urheilijoilla korkealla tasolla, mikä on varmasti arvossaan yritysmaailmassa.

9. Työsi urheilujohtajana on monipuolista ja hyvin vaativaa. Mistä asioista sinä saat energiaa omaan jaksamiseesi?

– Oma liikkuminen on tärkeässä roolissa. Pyrin liikkumaan kuusi kertaa viikossa. En voi sanoa nauttivani siitä, vaan teen sitä välillä jopa hieman väkisin. Työpäivät saattavat venyä pitkiksi, sillä yleensä lähden töihin aamulla aikaisin ja palaan kotiin illalla melko myöhään. Sen jälkeen tuntuu raskaalta lähteä juoksulenkille tai punttisalille, mutta yritän tehdä sen silti. Lintsaan hyvin harvoin, vaikka olisi todella helppo syödä ja lysähtää sen jälkeen pariksi tunniksi sohvalle katsomaan televisiota.

– Huolehdin myös hyvästä ja riittävästä yöunesta. Nukun käytännössä jokaisena yönä sellaiset 7,5-8 tunnin yöunet.

10. Terveiset Omaa voimaa -lehden lukijoille?

– Haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi jäähalliin ja otteluihin nyt kun se on taas pitkästä aikaa mahdollista. Olisi hienoa nähdä taas katsomoissa runsaasti väkeä.

MENESTYKSEN KOLME KULMAKIVEÄ

1. Usko itseesi

– Älä epäröi omia päätöksiäsi, vaan usko itseesi. Kuuntele muita ihmisiä, mutta kun olet valinnut oman suuntasi, luota siihen ja etene valitsemaasi tietä. Matkan varrella tulee varmasti vastaan myös kuoppia, mutta suuntaa ei kannata vaihtaa jokaisen kuopan kohdalla. Kaikessa tekemisessä tulee olla punainen lanka.

2. Ympäröi itsesi hyvillä ihmisillä

– Ympäröi itsesi mahdollisimman hyvillä ihmisillä ja jos mahdollista, ympäröi itsesi itseäsi paremmilla ja taitavammilla ihmisillä. Silloin voit itsekin näyttää hyvältä ja onnistua.

3. Ole nöyrä ja anna tekojen puhua

– Muista pysyä nöyränä ja anna tekojen puhua puolestaan. Monesti ne, jotka huutavat äänekkäimmin omaa erinomaisuuttaan, ovat juuri niitä, jotka eivät pärjää pitkässä juoksussa. Ne, jotka hoitavat hommansa nöyrästi, mutta nöyristelemättä, saavat kiitoksensa aina tavalla tai toisella.