Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Selätä stressi modernein keinoin

(Kuva: Getty Images)

Tykyttääkö työpäivä ohimoissasi? Et ole yksin, sillä joka neljäs suomalainen kokee työssään stressiä. Sen nujertamiseksi tarvitaan lepoa ja vastapainoa työlle. Yksi purkaa stressiä hapekkaalla metsälenkillä, toinen puutarhassa möyrien ja kolmas keittiössä kokkaillen. Stressiä voi taltuttaa myös teknologian avulla – päinvastoin kuin usein ajatellaan.

-Kun romaanikirjallisuus tuli suosituksi 1700- ja 1800 -luvuilla, puhuttiin vaarallisesta neidonmaniasta, joka vei nuoret kirjoja lukevat naiset toiseen maailmaan. Vähän samalla tavalla nyt puhutaan älylaitteista, vertaa psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

Kun näkee mitattua faktaa omasta voinnista ja mielentilasta, voi olla helpompi tehdä oikeita valintoja. Pidä siis kunnon tauko ja valjasta kännykän hyvinvointiappi palvelukseesi!

-Kaupallisissa mindfulness-sovelluksissa sovelletaan erilaisia tietoisuusharjoituksia. Niiden etuna on, että ihminen voi tehdä harjoituksia milloin vain, ja ohjaajan korvaa sovellus. Myös erilaiset biofeedback-laitteet saattavat tukea ihmisen hyvinvointia. Tällaisilla laitteilla mitataan unen laatua, verenpainetta, sykettä ja vaikka aivosähkökäyrää, Korkeila kertoo.

Tarjolla on myös erilaisia ajanhallintaa tukevia sovelluksia. Kiire tai kiireen tuntu kun lienee useimmilla yksi stressin aiheuttajista.

Laitteet ja sovellukset tarjoavat tietoa, jonka pohjalta ihminen voi itse tehdä hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Lääketieteellistä tutkimusaineistoa kaupallisten sovellusten ja laitteiden vaikuttavuudesta ei juurikaan ole.

-Jos testit ovat valmistajan tekemiä, ei voida puhua lääketieteellisesti hyväksytystä laitteesta. On riski, että laitteet eivät toimi tai ne antavat muuten virheellistä tietoa, sanoo Jyrki Korkeila.

Mutta se ei sulje pois sitä, että voi niistä olla myös apua.

-Joillekin rentoutuminen onnistuu paremmin yksin sovellusta apuna käyttäen kuin ihmisten välisessä kommunikaatiossa.

Oma lukunsa ovat sovellukset, joita ei saa kuluttajille suunnatusta sovelluskaupasta.

Lääketieteen ja hoiva-alan käytössä yleistyvät erilaiset älylaitteiden käyttötavat.

-Esimerkiksi Englannissa niitä on jo liitetty osaksi julkista terveydenhoitoa. Nämä ovat eräänlaisia oma apu -appeja, joita voidaan hyödyntää osana terveysalan ammattilaisten antamaa hoitoa.

Älylaitteen avulla saatetaan saada yhteys esimerkiksi masentuneeseen nuoreen henkilöön, joka muutoin ei pysty tai halua kommunikoida. Tällaisen vaikuttavuutta on jo tutkittu ja testattu.

Jyrki Korkeila arvelee älylaitteiden ja sovellusten hyödyntämisen lisääntyvän tulevaisuudessa juuri kommunikaation parantajana.

-Uskon, että nykyiset keskustelupalstat ja muut nettifoorumit siirtyvät entistä enemmän sovelluksina kännykkään. Sovellusten kautta syntyy vertaisryhmiä, joissa mukana on myös terveysalan ammattilaisia. Tällaiset sovellukset voivat myös olla helppo ensikontakti stressioireiselle, jo ennen työterveyshuoltoa.

Professori uskoo myös, että kun kaupallisista sovelluksista ja laitteista, erilaisista mittareista ja antureista saadaan julkaistavaa tieteellistä tietoa, nekin varmasti entisestään yleistyvät.

Jyrki Korkeila esittää mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että sovellukset voisivat lisätä ihmisten yhteisöllisyyden tunnetta ja sitä kautta edistää henkistä hyvinvointia. Ihmiset voisivat ratkoa virtuaalisesti yhdessä ongelmia, jolloin myös syrjäänvetäytyvät henkilöt saavat sosiaalisia kontakteja ja yhdessä tekemisen tunteen.

-Sovellukset ja tekniikka eivät siis välttämättä eristä ihmistä muista, vaan pikemminkin luovat kontakteja, professori toteaa.