Lehti kodista, asumisesta ja hyvästä energiasta

Suomalaiset maksoivat sähköstä kesällä huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän

Suomalaiset saivat kesällä tyytyä edellisvuotta matalampiin lämpötiloihin ja sateitakin saatiin viime vuotta enemmän. Pohjoismaissa alkukesä oli sademäärältään edellisvuotta korkeampi, mutta heinäkuu oli myös tänä vuonna sademäärältään normaalia pienempi. Elokuu ja syyskuu ovat olleet jälleen normaalia sateisempia, mutta Suomessa sademäärät ovat jääneet normaalia matalammaksi.

Edellistä kesää heikompien säiden lisäksi suomalaiset olivat häviäjinä kesän aikana myös sähkömarkkinoilla, sillä suomalaiset maksoivat heinä- ja elokuussa sähköstään yli 1 snt/kWh enemmän kuin norjalaiset tai ruotsalaiset. Johtuen eroista sähkön tuotantomuodoissa sekä maiden välisten siirtoyhteyksien riittämättömyydestä, maksavat suomalaiset tyypillisestikin hieman enemmän kuin ruotsalaiset tai norjalaiset, mutta heinä- ja elokuussa hintaerot olivat poikkeuksellisen suuria parin viime vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Kuvasta nähdään, että Suomen hintaero Pohjoismaiden referenssihintaan eli systeemihintaan verrattuna oli yli 400 % suurempi kuin vuosi sitten.

Johtuen eroista sähkön tuotantomuodoissa sekä maiden välisten siirtoyhteyksien riittämättömyydestä, maksavat suomalaiset tyypillisestikin hieman enemmän kuin ruotsalaiset tai norjalaiset

Suomen hinta-alueen spot-hinnat ovatkin kesän aikana kiinnittyneet useimmiten Baltian alueen spot-hintoihin. Kun Baltian alueelle oli siirtoyhteysrajoituksia kesän aikana ja lisäksi myös Suomen ja naapurimaiden siirtoyhteyksissä oli rajoituksia, ei Suomeen saatu tuotua tarpeeksi sähköä naapurimaista. Tämä johti siihen, että suomalaiset sähkön tuottajat pystyivät nostamaan oman tuotantohinnan Baltian maiden korkeamman hinnan tasolle. Lisäksi samalle aikajaksolle ajoittuneet normaalia suuremmat sademäärät ovat parantaneet vesivoimatuottajien vesivarastoja ja pitäneet systeemihinnan tason viime vuotta alempana, mikä on osaltaan kasvattanut hintaeroa. Tilanne on jatkunut samana myös syyskuussa, eikä muutosta ole näköpiirissä ennen kuin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia tulee enemmän verkkoon eli kun lämpötilat laskevat talvea kohden mentäessä.

Tulevaisuuden aikajaksojen hintakehitystä kuvaavien johdannaissopimusten hinnat nousivat heinäkuun puolessavälissä tämän vuoden korkeimmille tasoille kuivan sään sekä nousussa olleiden päästöoikeuksien hintojen seurauksena. Viime vuoden kaltaista pitkää vähäsateista kautta ei kuitenkaan nähty ja loppukesällä voimistuneet viestit talouskasvun hidastumisesta johti päästöoikeuksien sekä hiilen hinnan laskuun. Näin ollen myös sähkön johdannaissopimukset laskivat heinäkuun lopulta syyskuun alkuun.

Viime vuoden kaltaista pitkää vähäsateista kautta ei kuitenkaan nähty ja loppukesällä voimistuneet viestit talouskasvun hidastumisesta johti päästöoikeuksien sekä hiilen hinnan laskuun

Systeemihintatuotteiden hintojen lasku kuitenkin katkesi syyskuun puolenvälin paikkeilla, kun ensin Ranskan ydinvoimaviranomainen ilmoitti havainneensa poikkeamia eräiden komponenttien valmistusprosessissa. Tämä johti lisätutkimuksiin, mutta pahimmassa tapauksessa poikkeamat saattavat pakottaa Ranskan ydinvoimayhtiön EDF:n joidenkin tuotantolaitosten alasajoon siihen saakka, kunnes poikkeamat on korjattu. Lisäksi saman viikon lopulla Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksia vastaan tehtiin hyökkäykset, mitkä nostivat öljyn hintaa voimakkaasti. Molemmat uutiset nostivat sekä päästöoikeuden että hiilen hintaa, mitkä tyypillisesti tarkoittavat myös systeemihintatuotteiden hintojen nousua. Markkinoiden ensimmäiset reaktiot olivat voimakkaat, mutta kun tietoja todellisista vaikutuksista alkoi tulla, palautuivat johdannaishinnat hieman alaspäin jääden kuitenkin korkeammalle tasolle syyskuun alkuun verrattuna.

Katsauksen alussa esitetyssä kuvassa näytetyt korkeat aluehintaerot heinä- ja elokuussa, ovat nostaneet myös tulevaisuuden aikajaksojen aluehintatuotteiden hintoja huomattavasti kevään tasoja korkeammalle. Tyypillisesti markkinahinnat käyttäytyvät siten, että kun systeemihintatuotteiden hinnat nousevat, ovat aluehintatuotteiden hinnat laskussa ja päinvastoin. Kesän aikana tapahtunut kehitys on tällä kertaa johtanut siihen, että kokonaishinta on noin 0,6 snt/kWh (alv 24 %) korkeampi kuin kesäkuussa, vaikka systeemihintatuotteiden hinnat ovat palautuneet takaisin likimain kesäkuun tasoille.

Merkit talouskasvun hiipumisesta, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvottelut sekä esimerkiksi Brexit lisäävät talouden epävarmuutta, mikä väistämättä heijastelee myös raaka-aineiden hintoihin. Tulevaisuuden sähkön hintakehitykseen asiakas pystyy parhaiten varautumaan sähkösopimuksella, missä hintaa pystyy kiinnittämään useammassa eri osassa tavallisen kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen sijasta. Määräaikaiset sopimukset hinnoitellaan aina hinnoitteluajankohdan markkinahintojen mukaan, mikä voi ajan kuluessa osoittautua kalliiksi tai edulliseksi. Epävarmoina aikoina useammassa eri osassa kiinnittäminen voisi olla parempi vaihtoehto. Tällaisen mahdollisuuden tarjoamme asiakkaillemme uudessa Priima-tuotteessamme.

Kirjoittaja Marko Kuittinen toimii riskienhallintapäällikkönä Lännen Omavoimassa.

  • Haluatko ajankohtaista energia-asiaa sähköpostiisi? Tilaa Omaa voimaa -uutiskirje tästä.